LUNETTE r a k e n n u s p e r i n n e p a l v e l u t
FAQ - Usein kysytyt kysymykset
Miten lisäeristän vanhan (puu)rakennuksen?
POHDITTAVAKSI:
Korjausrakentamisen energiatehokkuusasetuksia (4/2013) perustellaan kertomalla rakennusten vievän jopa 40 % maamme energiakulutuksesta, vaikka tässä luvussa on kaikki rakennuksiin vähänkään liittyvä kulutus - niin talojen rakentaminen kuin niiden sisällä käytettävät kotitalouskoneet ja viihde-elektroniikka, ja jopa rautateiden, viemäriverkostojen ja muun infran rakentaminen. Rakenteiden lämmöneristävyyksiä säädettäessä tulisi keskittyä rakennusten lämmittämisen osuuteen, joka on 24 %. Iso luku sekin, mutta kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi teollisuuden. Rakennusten absoluuttisesti käyttämä lämmitysenergia on pysynyt lähes samalla tasolla 1970-luvulta asti, kun teollisuuden kuluttama energia on liki kaksinkertaistunut. Voimakkaat energiatehokkuusremontit kasvattavat teollisuuden energiankulutusta entisestään.
Vanhojen rakennusten lisäeristämisellä saavutettava säästöpotentiaali maamme energian loppukäytössä on olematon. Sen sijaan niiden rakenushistoriallinen merkitys on korvaamaton.
Miten lisäeristän vanhan (puu)rakennuksen?
Vanhan
rakennuksen lisäeristämisessä kannattaa
säilyttää maltti. Lämpö nousee ylös,
joten ratkaisevinta on yläpohjan riittävä eristys.
Seuraavaksi kannattaa tarkistaa lattian eristys. Vasta tämän
jälkeen, jos enää tarpeen, tulee seinien eristystarve.
Tällöinkin seinien ilmatiiviys (karmit ym. liitoskohdat) on
varsinaista lisäeristämistä
tärkeämpää. Vetoa vähentävää
pinkopahvia ei esimerkiksi kannata repiä hirsien
päältä pois. Myös lattioissa voidaan painuneen
eristeen päälle lisätä uutta vain lattian
reuna-alueille, jolloin keskelle jää
lämpöeristävä suljettu ilmatila.
Eristämisessä on keskeistä pitäytyä vanhojen eristeiden kaltaisissa materiaaleissa. Toisin sanoen orgaanisissa materiaaleissa, kuten esimerkiksi selluvillassa, pellavaeristeessä, purussa ja huokoisessa puukuitulevyssä. Tällöin lisäeristeitä voidaan yksinkertaisesti lisätä vanhojen eristeiden päälle ilman modernien epäorgaanisten eristeiden kaipaamia muoveja. Muovit tuhoavat vanhan puurakennuksen hengittävyyden aiheuttaen monia ongelmia niin rakenteissa kuin asumisviihtyvyydessäkin.
Seinien lisäeristäminen on kyseenalaista monesta syytä. Ulkopuolinen lisäeristys uhraa vanhan ulkovuorauksen sekä talon mittasuhteet. Esimerkiksi ikkunat jäävät syvennyksiin pimentäen sisätiloja. Sisäpuolisella lisäeristyksellä menetetään vastaavasti alkuperäisiä pintoja sekä tilaa. Listoja ja sähkörasioita joudutaan siirtämään, joista koituu helposti paljon lisätyötä ja kustannuksia. Levyttämisellä silmälle aiemmin huomaamattomat vinoudet saattavat niinikään tulla korostuneesti esiin. Ainakin, jos seiniä koolataan lisäeristyksen yhteydessä. Perusteluja riittää lukuisia muitakin. Taloudellisesti ajatellen kannattaa lasketuttaa seinien lämpöhävikin osuus ja verrata sitä lisäeristämisen ja siitä välillisesti seuraavien töiden kustannuksiin. Takaisinmaksuaika saattaa yllättää. (Talvihan meillä on lyhyt.)
Jokainen vanha talo on oma uniikki yksilönsä, jonka eristysratkaisut pitää pohtia tapauskohtaisesti. Lisäksi ainakin uuden omistajan kannattaa "sinnitellä" talossa yhden talven yli ihan vain tutustuen taloon; mikä se todellinen lämmöneristytarve on.
Eristämisessä on keskeistä pitäytyä vanhojen eristeiden kaltaisissa materiaaleissa. Toisin sanoen orgaanisissa materiaaleissa, kuten esimerkiksi selluvillassa, pellavaeristeessä, purussa ja huokoisessa puukuitulevyssä. Tällöin lisäeristeitä voidaan yksinkertaisesti lisätä vanhojen eristeiden päälle ilman modernien epäorgaanisten eristeiden kaipaamia muoveja. Muovit tuhoavat vanhan puurakennuksen hengittävyyden aiheuttaen monia ongelmia niin rakenteissa kuin asumisviihtyvyydessäkin.
Seinien lisäeristäminen on kyseenalaista monesta syytä. Ulkopuolinen lisäeristys uhraa vanhan ulkovuorauksen sekä talon mittasuhteet. Esimerkiksi ikkunat jäävät syvennyksiin pimentäen sisätiloja. Sisäpuolisella lisäeristyksellä menetetään vastaavasti alkuperäisiä pintoja sekä tilaa. Listoja ja sähkörasioita joudutaan siirtämään, joista koituu helposti paljon lisätyötä ja kustannuksia. Levyttämisellä silmälle aiemmin huomaamattomat vinoudet saattavat niinikään tulla korostuneesti esiin. Ainakin, jos seiniä koolataan lisäeristyksen yhteydessä. Perusteluja riittää lukuisia muitakin. Taloudellisesti ajatellen kannattaa lasketuttaa seinien lämpöhävikin osuus ja verrata sitä lisäeristämisen ja siitä välillisesti seuraavien töiden kustannuksiin. Takaisinmaksuaika saattaa yllättää. (Talvihan meillä on lyhyt.)
Jokainen vanha talo on oma uniikki yksilönsä, jonka eristysratkaisut pitää pohtia tapauskohtaisesti. Lisäksi ainakin uuden omistajan kannattaa "sinnitellä" talossa yhden talven yli ihan vain tutustuen taloon; mikä se todellinen lämmöneristytarve on.
POHDITTAVAKSI:
Korjausrakentamisen energiatehokkuusasetuksia (4/2013) perustellaan kertomalla rakennusten vievän jopa 40 % maamme energiakulutuksesta, vaikka tässä luvussa on kaikki rakennuksiin vähänkään liittyvä kulutus - niin talojen rakentaminen kuin niiden sisällä käytettävät kotitalouskoneet ja viihde-elektroniikka, ja jopa rautateiden, viemäriverkostojen ja muun infran rakentaminen. Rakenteiden lämmöneristävyyksiä säädettäessä tulisi keskittyä rakennusten lämmittämisen osuuteen, joka on 24 %. Iso luku sekin, mutta kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi teollisuuden. Rakennusten absoluuttisesti käyttämä lämmitysenergia on pysynyt lähes samalla tasolla 1970-luvulta asti, kun teollisuuden kuluttama energia on liki kaksinkertaistunut. Voimakkaat energiatehokkuusremontit kasvattavat teollisuuden energiankulutusta entisestään.
Vanhojen rakennusten lisäeristämisellä saavutettava säästöpotentiaali maamme energian loppukäytössä on olematon. Sen sijaan niiden rakenushistoriallinen merkitys on korvaamaton.
© Lunette rpp 2006/2015