LUNETTE  r a k e n n u s p e r i n n e p a l v e l u t

lunettedetaljiseinämittaseinätippalistaportaat


Etusivu
 Toimintaperiaate
Palvelut
Referenssit
Yhteystiedot


FAQ
Myytävänä
Yhteistyökumppanit
      Linkit
    
 
  Ajankohtaista

Viri ja valkee

FAQ -   Usein kysytyt kysymykset  


Miten lisäeristän vanhan (puu)rakennuksen?
       
Vanhan rakennuksen lisäeristämisessä kannattaa säilyttää maltti. Lämpö nousee ylös, joten ratkaisevinta on yläpohjan riittävä eristys. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa lattian eristys. Vasta tämän jälkeen, jos enää tarpeen, tulee seinien eristystarve. Tällöinkin seinien ilmatiiviys (karmit ym. liitoskohdat) on varsinaista lisäeristämistä tärkeämpää. Vetoa vähentävää pinkopahvia ei esimerkiksi kannata repiä hirsien päältä pois. Myös lattioissa voidaan painuneen eristeen päälle lisätä uutta vain lattian reuna-alueille, jolloin keskelle jää lämpöeristävä suljettu ilmatila.

Eristämisessä on keskeistä pitäytyä vanhojen eristeiden kaltaisissa materiaaleissa. Toisin sanoen orgaanisissa materiaaleissa, kuten esimerkiksi selluvillassa, pellavaeristeessä, purussa  ja huokoisessa puukuitulevyssä. Tällöin lisäeristeitä voidaan yksinkertaisesti lisätä vanhojen eristeiden päälle ilman modernien epäorgaanisten eristeiden kaipaamia muoveja. Muovit tuhoavat vanhan puurakennuksen hengittävyyden aiheuttaen monia ongelmia niin rakenteissa kuin asumisviihtyvyydessäkin.

Seinien lisäeristäminen on kyseenalaista monesta syytä. Ulkopuolinen lisäeristys uhraa vanhan ulkovuorauksen sekä talon mittasuhteet. Esimerkiksi ikkunat jäävät syvennyksiin pimentäen sisätiloja. Sisäpuolisella lisäeristyksellä menetetään vastaavasti alkuperäisiä pintoja sekä tilaa. Listoja ja sähkörasioita joudutaan siirtämään, joista koituu helposti paljon lisätyötä ja kustannuksia. Levyttämisellä silmälle aiemmin huomaamattomat vinoudet saattavat niinikään tulla korostuneesti esiin. Ainakin, jos seiniä koolataan lisäeristyksen yhteydessä. Perusteluja riittää lukuisia muitakin. Taloudellisesti ajatellen kannattaa lasketuttaa seinien lämpöhävikin osuus ja verrata sitä lisäeristämisen ja siitä välillisesti seuraavien töiden kustannuksiin. Takaisinmaksuaika saattaa yllättää. (Talvihan meillä on lyhyt.)

Jokainen vanha talo on oma uniikki yksilönsä, jonka eristysratkaisut pitää pohtia tapauskohtaisesti. Lisäksi ainakin uuden omistajan kannattaa "sinnitellä" talossa yhden talven yli ihan vain tutustuen taloon; mikä se todellinen lämmöneristytarve on.


vanhojen rakennusten osuus
POHDITTAVAKSI:                                                    
Korjausrakentamisen energiatehokkuusasetuksia (4/2013) perustellaan kertomalla rakennusten vievän jopa 40 % maamme energiakulutuksesta, vaikka tässä luvussa on kaikki rakennuksiin vähänkään liittyvä kulutus - niin talojen rakentaminen kuin niiden sisällä käytettävät kotitalouskoneet ja viihde-elektroniikka, ja jopa rautateiden, viemäriverkostojen ja muun infran rakentaminen. Rakenteiden lämmöneristävyyksiä säädettäessä tulisi keskittyä rakennusten lämmittämisen osuuteen, joka on 24 %. Iso luku sekin, mutta kuitenkin pienempi kuin esimerkiksi teollisuuden. Rakennusten absoluuttisesti käyttämä lämmitysenergia on pysynyt lähes samalla tasolla 1970-luvulta asti, kun teollisuuden kuluttama energia on liki kaksinkertaistunut. Voimakkaat energiatehokkuusremontit kasvattavat teollisuuden energiankulutusta entisestään.
Vanhojen rakennusten  lisäeristämisellä saavutettava säästöpotentiaali maamme energian loppukäytössä on olematon. Sen sijaan niiden rakenushistoriallinen merkitys on korvaamaton.
 

Vanhojen rakennusten osuus energiankulutuksesta                                      
      





















  © Lunette rpp 2006/2015